Gena on nyt muutaman päivän viettänyt meillä ja elämä on ollut ihana, mutta raskasta.
En tunnetusti ole aamuihminen, mutta Gena taitaa minusta tehdä sellaisen. Tuntuu olevan sääntö eikä poikkeus että tyttö herää aamulla neljän viiden aikaan ja herättää minut antamaan ruokaa ja viemään pihalle.
Useasti käydään päivässä pihalla temmeltämässä ja sisällä leikitään leluilla paljon. Monet unet otetaan päivässä ja välillä simahdetaan ihan kesken kaiken.