Pitkästä aikaan, valitettavasti helmikuussa en ehtinyt kirjoittelemaan tai en saanut aikaseksi. Kovat pakkaset ovat viimein väistyneet ja lämpötila näyttää mukavia lukemia (-3) talveksi. Lunta riittää maassa (62cm) ja taivaalta tuntuu tulevan koko ajan lisää.

Paljon on kuukauden aikana ehtinyt tapahtumaan, ei niinkään Genan kanssa ihmeitä, mutta muuten elämässä kyllä. Genan kanssa treenattu 2-3krt viikossa agia. Neiti rupeaa käymään ylikierroksilla jo joka kerta treenatessa. Lähtöihin ruvettu kiinnittää huomiota entistä enemmän. Neiti ruvennut ennakoimaan lähdöissä selvästi ja viime viikolla kouluttajamme teki huomion että itse ruvennut kävelee jäykästi jännittyneenä kuin odottaen ettei Gena pysy aloillaan. Ja kumma että Gena sitten on itse myös jännittynyt lähdössä. Nyt sitten vain kiinnitetty huomioo rentoon kävelyyn ja en koskaan kävele suoraan paikalleni vaan kiertelen ekana ennenkuin asetun aloilleni merkkiä antamaan. Näin Gena ruvennut jo paremmin odottamaan ja monen monelta lähtö yritykseltä säästytty jo parina päivänä. Muuten agi sujuu mainiosti jo minusta. Mikään aste ei ole enää meille este, tekniikkaa treenataan ja ratoja mennään. Josko saisin urheutta kohta ilmoittaa meidät kisoihin...Maaliskuun kisat sai jäädä, en pitänyt meitä valmiina vielä...

Epiksiä on ollut muutamia, mutta tottakain minä olen aina ollut töissä, torstainakin olisi epikset Imatralla, mutta työt kutsuu...Pitäisi saada rata kokemuksia että uskaltautuisin isompiin karkeloihin..

Genan elämään tulee muutos huhtikuussa. Ystäväni joutuu lopettamaan tallinpidon kevään aikana ja tämä tarkoittaa että hevoseni saavat/joutuvat muuttamaan. Pääsevät maaseudulle, mutta miinus tässä on se että Genan tallikoira ura päättyy. Kyseiselle tallille ei toivota koiria, koska heillä  on niitä vitisen kappaletta jo omasta takaa. Harmi, mutta eiköhän tämä aika korvata Genalle sitten jotenkin muuten, tai kun käydään muilla talleilla niin Gena mukaan sitten niille.

Ystäväni Juuli hakee viikon päästä kotiinsa ihanan sammari tytön Hilman. Taavi saa kaverin kotia ja toivon että Gena ystävystyisi Hilman kanssa, saisi uuden mukavan kaverin.

Ja koska usein puhun hevosistani myös täällä Genan blogissa niin kaipa ne olisi hyvä esitellä viimein. Vanhin ja rakkain hevoseni on ehdottamasti suomenpienhevosruuna Vara-Heppu "Heppu", ikää ukolle tulee tänä vuonna 29v. Pirteä poika edelleen, ratsastajat ei tahdo aina mukana pysyä vaan löytävät itsensä maa-aineksia tutkimasta.

kesä 2009

Edesmennyt rakkauteni latvianhevonen ruuna Grãfs "Graffi", poistui luotani kesällä 2008 11-vuotiaana. Kova ikävä jäi, mutta jätkä kärsi "kroonisista" jalka ongelmista, joten vihreälaidun oli paras paikka.

kesä 2008

Nyt minua ihastuttaa ja vihastuttaa FWB ruuna CD "Coudi", täyttää tänä vuonna 8v. Minun oma projekti joska kehkeytynyt oikea kultakaivos ja tämän kanssa tarkoitus kouluratsastusta kisata.

kesä 2009

Viikonloppuna oman seuran kisat, siellä talkoohommissa taas. Terhi, Fiia ja Lana tulossa kisaamaan, toivon että ehdittäisiin nähdä.