Aamulla kuudelta herätys ja Genan kanssa kahdestaan Mikkeliä kohti. Vettä tuli lähtiessä kaatamalla ja mietin jo että onpas ihana keli lähteä agin pariin, mutta onneksi Mikkelissä oli poutaa ja lopulta jopa aurinkoinen keli. Olimme ajoissa perillä ja käytin Genan kunnon lenkillä ennen radan tutustumista. Molempien agiratojen tuomarina oli oman seurani yksi tuomareista Elina Hannikainen. Hyppyradan tuomaroi Anne Viitanen.



Ensimmäiselle radalle oli eksynyt kaikki mahdolliset esteet paitsi okseri ja pöytä. Suoraviivainen rata, ei mitään kummosia kommervenkkejä. Rata lähti hyvin liikkeelle. Lähdössä Gena odotti ja saatiin suoritettua radan 6 estettä puhtaasti. Edessä oli keinu ja tein takaaleikkuun. Gena oli jo menossa keinua ylös kun hyppäsi alas. Minun takaaleikkuu häiritsi neitiä. Eikun neiti takasin keinulle ja hyvin meni. Menoa jatkettiin ja sitten koittii yllätys mikä sotki miun menon ihan täysin. Kepit. Kepit, mitkä eivät ole aikaisemmin kertaakaan tuottaneet ongelmia.Ekana haki vähän ohi ja otettiin parempi lähestyminen. Ja sitten Gena rupesi lopusta jättää pujottelua kesken ja sitä jäätiin sitten useamman kerran toistaa kunnes mentiin puhtaasti ja siinä välissä saatiin sitten hylky kun Gena astui ratalangan yli siinä välissäkin... Loppu mentiin sitten puhtaasti maalin asti.



Toisella agiradalla sitten kepit ei vieläkään toiminut. Tuli taas vitonen plakkariin. Kaikki meni hyvin kunnes päästiin A:lle josta otettiin kontakti virhe, liian kiire oli taas eteenpäin. Suorassa linjassa oli hyppy ja tarkoituksena oli tehdä takaaleikkuu. Mutta taas homma petti. Gena lähti miun mukaan ja haki ohi esteen, olin taas liian nopea liikkeissäni. Ja tottakain korjasin liian rivakasti niin tultiin hyppy väärinpäin, hylky. Aikaisemmin varma takaaleikkuu koitui kohtaloksi tälläkin radalla. En sitten osannu tsempata itseäni oikein ja keräilin itseäni muutaman esteen ajan ja tuloksena se että putken jälkeen hyppy mentiin matkan varrelta kun mentiin vaikka puomille. Sit kuulin kouluttajani äänen kehän laidalta joka tsemppasi jatkaa loppuun täysillä ja niinhän myö sitten loppu mentiin puhtaasti.



Hyppyradalle sitten päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta oikeasti ohjaamaan koiraa radalla loppuun asti ja tarkasti. Ja kolmannen kerran otettiin kepeiltä vitonen kun jätti kesken. Gena oli selvästi jo väsynyt ja aurinko porotti niin vauhti hyytyi selvästi. Ohjasin parhaiten näistä kolmesta radasta hypärillä Genaa. Oli vain nyt turhan perässä vedettävä ja jäi putken jälkeen liian taakse ja tulikin pituuden miun perässä eikä hypännyt ja tottakai käännyin sitten korjaamaan esteen suuntaan enkä poispäin joten Gena meni esteen väärinpäin...Kyllä harmitti ja reilusti siinä vaiheessa, mutta loppuun vedettiin puhtaasti.



Ei ollut meidän päivä. Muista virheistä otan täyden vastuun, paitsi kepeistä. Jokin kumma niissä oli kun neiti ei niitä tahtonut mennä ensimmäisellä kertaakaan. Enkä edes sorkkinut väliin tai häirinnyt enkä edennyt koiraa nopeammin... Nyt kontakti ja keppi treeniä kun käydään itsekseen treenaa.

Kuvista kiitos koutsille (c)Anne Lind