Aika on vierähtänyt siivillä. Viime kertaisesta päivityksestä kulunut luvattoman kauan. Hyi, häpiä.
 
Viikonloppuna tuli käytyä näytelmissä. Lauantaina Mikkelin KV, gööttejä ihme kyllä vain 7 kpl. Tuomarina Unto Timonen, joka aikanaan pentunäyttelyssä arvosteli Genan. Saatiin nyt EH, ja olen todella tyytyväinen. Mikkelissä nimittäin vesikeli ja neiti tunnetusti ei nauti vesisateesta. Toiseksi, neiti on tällä hetkellä aivan kalju, pöksyjä myöten karva lähtenyt. Arvostelukaan ei ollut hullumpi. Ihme ettei karvasta tullut sanomista. Genan olemuksessa vähän myös näyttelytauko näkyi. Ei ihan parastaan antanut.Joutsenossa asuva Calawan Bettina oli Genasta mukava uusi tuttavuus. Neidit tekivät mielellään tuttavuutta vaikka vettä tulikin niskaan.
 
Sunnuntaina sitten ennen kukon laulua ylös ja suunta Helsinkiin Tuomarinkylään näyttelyyn. Nyt oli sentään 11kpl gööttejä ilmoitettu. Tuomarina Gunnal Holm. Keli ei liian kuuma eikä vettä tullut. Neiti oli ihan yli pirteällä ololla. Kehää odotellessa aivan malttamaton. Kehässä sitten neiti oli todella hienosti. Hienoa seisontaa esitti. Eilinen pieni kankeus tauon jälkeen oli tipotiessään. Tuloksena EH ja mukava arvostelu neidistä. Tutustuttiin myös Tulikäpälän Lentävään Kipinää(5kk) ja Tulikäpälän Tulimestariin(15kk). Kunnon peuhingit saatiin käyntiin. Etenkin Kipinä oli Genasta aivan ihana leikkikaveri vaikka olikin pienempi vielä selvästi, mutta tämä ei menoa haitannut yhtään. Jopa minun varpaani saivat maistaa tästä ilosta. Nutustivat toisiaan kyljellään maassa minun varpaiden juuressa ja jossain välissä vain jomman kumman hampaiden välissä kävi minun varpaani.
 
Tapasin myös viimein kaverini Sonjan pomerain uroksen Hukan. Olivat Tuomarinkylään tulleet näyttelyyn. Kuvista, kyllä aina katsonut että on pieni, mutta herran jumala, vielä pienempi kuin osasin kuvitella. Gena suhtautui pikkuiseen todella hienosti. Varovaisesti teki tuttavuutta ja antoi pikkuiselle tilaa ja kiltisti antoi Hukan nuuhkia. Kerran Hukka jopa nousi takajaloilleen pitäeen Genaa etusten tukena.
 
Kiirettä on myös senkin puolesta pitänyt että olemme Antin kanssa ostaneet omakotitalon ja sitä nyt kunnosteltu ja tavaraa roudailtu. Lappeenrannassa edelleen pysytään, mutta asutusalue muuttuu. Gena on ollut aivan innoissaan isosta pihasta kun on saanut olla mukana kun talolla ollaan oltu. Talo myös hälle jo entuudestaan vähän tuttu kun anopin ja apin vanha talo niin vierailulla ollaan käyty. Nyt sitten viimeistä viikkoa viedään vanhassa paikassa ja viikonloppuna lopullinen muutto.
 
Agilityssä ollaan edetty jo jatkokurssille asti. Mitään dramaattisen vaikeaa ei Gena ole kohdannut. A-este oli aluksi pelottava, ei millään olisi halunnut kiivetä, mutta toistoilla, avustamisella ja nakeilla saa ihmeitä, nyt juoksee innolla esteen päälle. Pussissa on vielä omat haasteensa. Vetää herneen nekkuunsa jos ei pussista näe yhtään läpi. Keinun kanssa edetään varoen, kerran pääsi laskijalta lipeemään niin vähän kolahti ja neitihän heti näksähti. Mutta muuta vaikeaa ei olla kohdattu. Minulla kylläkin riittää opeteltavaa, että jalat ja kädet sekä katse löytäisivät toisensa. Esteitä päin välillä jopa juostu. Valssaaminen on vaikeaa kun perhanan nopea koira niin jää koko ajan toisen eteen. Mutta eiköhän tämä tässä, treeniä, treeniä...
 
Raunioita treenattu. Puoliumpipiiloa tällä hetkellä harrastetaan ja ilmaisua vahvistetaan. Ketteryyttä treenataan siinä samalla. Hyvin neiti osaa jo nenäänsä käyttää kivikossa. Saisi rauniorata olla kyllä monipuolisempi, mutta onhan tuo kivikko parempi kuin ei mitään. Eikä Genan pienuus ole ongelma ollut tähän asti, hyvin piiloille päässyt ja kasoilla liikkuu.
 
Tokoilu ollut nyt vähemmällä, ehkä saan itseäni niskasta kiinni taas kun ohjatut treenit käynnistyy elokuussa kesätauon jälkeen.
 
Neiti myös käynyt terveystarkissa. Tuloksena saatiin että lonkat c/c, polvet 0/0, kyynerpäät 0/0, silmät terveet ja selkä kuvattu terveeksi.