Gena on ollut oikein tyytyväisen oloinen hieronnan jälkeen ja venyttely selkeästi vähentynyt normaaliksi. Keskiviikkona (23.11) oli omat treenit tiedossa. Olin treeneissä aivan ihmeissäni Genan kanssa. Se kun pääsi pannasta ja hihnasta eroon, hepuli oli valmis. Siinä sitten hetki odoteltiin että neiti edes sen verran rauhoittuisi että voisi aloittaa treenaamisen. Vauhtia oli ihan mahdoton ja Genaa oli aivan mahtava ohjata kun kannustaa ei tarvinnut yhtää, senkuin keskityin koiran ohjaamiseen. Siinä sitä olikin ajoittain ehtimistä, kun tottunut ohjaamaan hitaammin. Tehtiin radan pätkää 1-8 & 9-15. Kun sain itseni nopeampaan vauhtiin, homma alkoi toimimaan. Olin niin iloinen nähdessäni Genan niin iloisena. Kouluttaja myös sanoi ettei muista Genaa nähneensä koskaan noin iloisena ja pursuavana energiasta. Varmasti olo on helpottunut ja iloinen kun ei kiristä joka paikasta. Pitää vain nyt pitää huoli että käydään tarpeeksi usein hierojalla, puolivuotta on selkeästi liian pitkä väli ainakin tällä hetkellä.

Torstai iltana oli seuramme omat epikset ja Genan kanssa kävimme osallitumassa kilpailevien radalle. Tuomarina oli seuramme puheenjohtaja Jerkko Mäkelä, joka ei ole aiemmin tuomaroinut agilitya. Ratakin oli hänen käsialaansa, mitä nyt vaimo oli sitä vähän helpottanut. Noh, minusta se oli silti aika mielenkintoinen. Rata oli maksimimittainen ja estevälit oli maksimissaan., joten juosta sai ja koiraa kuljettaa paikasta toiseen. Gena oli aivan mahtava. Liikkui iloisesti ja itse sain kans todella ohjata ja liikkua. Jaloissa kyllä tuntui radan jälkeen radan pituus. Lähdettiin lähdöstä melkein yhtä matkaa ja 2 esteelle ennakoiva valssi jotta pääsin 19 esteen toiselle puolelle saaden 3 suoran linjan. En uskonut että oisin saanut sylkkärin tehtyä 3. Kontaksit otti hienosti tänään. 5 takaakierto ja ohjaus putkeen. Putkesta mukaan ja vienti putken kauimpaiseen päähän. Sit tulikin mein radan murheenkryyni. Gena oli niin vauhdin hurmassa ettei se yhtään osannut hakea keppejä. Ekana olin ohjaamassa oikealta kepit, mutta ei yhtään löytänyt oikeaa väliä, syöksyili vain eteenpäin. Otin sitten toisen puolen ja siinäkin haki ekana vain vauhdilla eteenpäin, kunnes stoppasin homman täysin ja lähdettiin paikoiltaan liikkeelle. Saattoi myös käsiohjauksessa olla häikkää, olinkohan liian hätäinen käden kanssa? Kepeiltä hyvä vienti putkeen ja ohjaus pussiin vasemmalta puolen jolloin tein persjätön pussin ja 12 hypylle. 14 takaakierto ja mukaan otto ja vienti putkelle. Vähän etumatkaa ja 16 jälkeen valssi, putkeen vienti ja putkeen jälkeen persjättö jolloin oltiinkin hyppyjen jälkeen maalissa. Tulossa karmea 36.49 kun aikaa kului kepeillä ja sieltä tuli virheet, mutta silti olin niin tyytyväinen. Oma ohjaus toimi ja Gena kulki innoissaan radalla, Sanottakoon myös se että paljon tuloksia ei nähty, hyllyjä sateli joka säkäluokassa aika tavalla ja nollat oli vähissä.

Molemmat kuvat suuntaa antavia radoista

Epiksissä aloitti agilitykisa uransa estevalmiit ryhmäni Enni ja Milou (valpai) maksi mölliradalla. Kova oli jännitys radanreunalla katsellen suojatin menoa. Ja pirun iloinen sain olla Ennin ja Miloun tullessa maaliin. Jo siitä että he korkkasivat uransa ja pääsivät maaliin, mutta se että sain miinusmerkkisen ajan ja vain 5vp kun takaaleikkausputkella tuotti kiellon. Aivan mahtavaa oli katsoa heidän menoa. :) Olen niin ylpeä :)