Ja mihin ne lumet katosivat?? Vettä tullut jo varmaan pari viikkoa, rupeaa tämä kurapaska jo riittämään. Yöstä lähtien luvattu pakkasta taas. Sitten täällä itärajalla taidetaan luistella kunnes lunta saadaan taas kunnolla maahan. En edelleenkää ole talvi ihminen, mutta kurakelit ovat ne vihoviimeiset mitä minä kaipaan.

Gena on ruvennut tallilla kokeilee ikävällä tavalla rajoja, tai sitten vain seikkailu vietti iskenyt pahasti. Viikonloppuna sain huutaa sen tieltä pois, jonne oli seurannut tallinomistajan koiraa. Pieni pelko puserossa kun pilkko pimeää, asuinaluetta on ja liikennettä. Sanoin kakaralle että jos toistaa moisen niin narunpäässä saa olla taas jonkun aikaa tallilla kunnes muistaa missä liikkumisrajat menee. Noh, tänään sitten ensimmäisen kerran  neiti lähti yksin reissun päälle. Olin hevosen kanssa kentällä kun rupesin kuulee tuttua haukuntaa ihan väärästä suunnasta. Huutelin ja viheltelin Genaa, mutta ääni kuului samasta paikasta. Äkkiä hevonen toiselle ihmiselle valvottavaksi ja mie juoksin tielle. Siellä se haukkui jollekin ihmiselle tienlaidalla. Neiti pääsi sitten narun päähän kuten olin uhkaillut. Tarttee vähän aikaa pelätä pääseekö koira hengestään, onhan sillä heijastinliivi aina päällä kun tallilla ollaan, mutta eipä tuo auta jos ryntää suoraan auton eteen...

Agissa mennään eteenpäin koko ajan. Viime viikolla sain ohjatulla tunnilla todeta että on meilläkin edes joskus niitä huonompia päiviä. Vissiin eka kerta kun treenit ei ihan putkeen mennyt. Suvi pääsi takaisin maankamaralle jos olin edes vähän lähtenyt leijailee jo. Tehtävä ei edes ollut paha todellakaan. Yleensä tähän asti menty radat ekalla tai max kahdella yrittämällä. Nyt hinkattiin varmaan kymmenisen kertaa ekaa rataa ennenkuin saatiin läpi virheittä. Sain todeta sellaisen asian että Gena on astunut askeleen eteenpäin agility uralla. Vauhtia tullut sen verran ja silmää jo että minun hitaus rupeaa tekemään kohta ongelmia. Joko minulle lisää vauhtia jalkoihin tai/ja kaikista varmisteluista yritän pikku hiljaa päästä eroon jolloin minulla on enemmän aikaa siirtyä paikasta toiseen kun Gena suorittaa tehtävää. Jään monesti odottamaan koiraa ihan liikaa.

Maanantaina kävin itseni treenaa 15 esteen rataa, mielessäni ihan vain se että Suvi juoksee minkä jaloistaa pääsee ja pyrkii käskyttää ajoissa. Ihme kyllä niin homma toimi, päästiin radat puhtaasti läpi. En mielestäni ihan kamalasti ollut jäljessä. Otin myös radalle mukaan ekan kerran keinun enkä lainkaan avittanu/pehmentänyt liikettä/tärähdystä. Neiti meni hienosti jok kerta, vauhtia sen suorituksessa ei vielä ole, mutta pääasia on se että menee ja ettei ryntäile tai hypi alas. Itselläni on nyt tärkeintä saada kepit toimimaan. Niitä nyt tarkoitus itsenäisesti treenata paljon että saataisiin kaikki verkot pois viimein. Nyt ma päästiin siihen että 4 verkolla toimi hienosti. 3 kokeilin, mutta sitten neidillä meni sempalot sekaisin, joten treenasin keppejä sitten 4 verkolla hyppyjen välissä.

Ensi vuoden kalenteria olen paljon jo tutkaillut enkä tiedä miten repeäisin. On agi, näyttelyt, työt, hevoset, coudin koulukisat ja mites se vapaa aika?? Agin kisaaminen olisi tarkoitus aloittaa ensi vuonna, kuhan kepit saadaan siihen kuntoon että menee ilman verkkoja. Mutta eka startti on 27.12 oman seuran epiksissä, mennään möllikisaa kokeilee, kuhan neiti ei aloita juoksujaan joita nyt kolmisen kuukautta odoteltu. Ensi vuoden puolella on myös kasvattajan peruskurssi, jonne olen saanut paikan!