Käytiin tänää kokeilee uudestaan hiihtoa. Sukset jopa luisti vähän paremmin. Pakkastakin vain -8C, mutta hiki virtasi. Neiti oli jo paljon paremmin mukana. Vain lähdössä keskusteltiin kumpi menee ekana ja alamäet neiti suostuu tulee vain perässä. Mutta neiti jopa veti tänään moneen otteeseen oikein kunnolla. Tottakain enemmäkseen jolkutti edellä ja mie tulin perässä, mutta välillä tosissaan kiskoi minuun vauhtia. :) Tehtiin vähän pitempi lenkki kuin eilen...

Nyt päivän parin tauko moisesta :) Muutama kuva seuraavaksi tähän...

Gena odottaa että lähdetään

Vetokoira ainesta :)

Välillä katseltiin maisemia :)

Ja lopuksi käytiin käppäilee metikössä hetki

Hyrr, pakkasta riittää! Onneksi tänään näyttää jo vähän helpottavan, -14C, mutta tuulee kylmästi. Jos se nyt tästä sitten lähtisi laskuun. Olisi koirankin kanssa kivempi touhuta ulkona ja tallillakin isommat otukset pystyisi liikuttaa kunnolla.

Epiksien saralla meillä todella huonoa tuuria liikkeellä. Sekä torstain että perjantain mittelöt peruttiin pakkasten takia. Eilen joo oli se -21 niin ymmärrän, mutta tänään olisi minusta jo ihan hyvin voinut järjestää, kun hallissa kuitenkin olisi ollut, tuulelta suojassa. Ja tottakain sitten nämä molemmat siirrettiin sellaisille päiville että minä olen töissä, murr!!! Tässä on sitten vain tyydyttävä treenaamaan kun kisoihin ei päästä millään. Nyt tiedän jo helmikuussa olevan 3 epikset omalla alueella, enkä mihinkää ole pääsemässä...! Rupeaa jo oikeasti miettimään onko maaliskuussa järkevää lähteä virallisiin kun en saa treenistartteja yhtään alle.. Keppejä treenattu pakkasista huolimatta pari kertaa viikossa, myös tällä viikolla. Ja ne rupee menee ihan ok. Ollaan tällä viikolla keskitytty pujotteluun kahden hypyn välissä ja hyppyjen paikkoi vaihellut, jolloin lähestymistä kepeille eri suunnista ollaan voitu treenata. Yllättävän hyvin neiti hakee sen oikean välin.

Ja sitten, Genan kanssa kokeillaan uutta lajia näin talvella. Eilen hommasin kunnon vetovaljaat tytölle, joustonarun ja itelleni vyön. Tänään sitten käytiin kokeilemassa noin 1km lenkki suksilla. Päätin kokeilla mitä neiti tykkäis KOIRAHIIHDOSTA. Noh, eka kerta on aina eka kerta. Välillä saatiin keskustella kumpi menee ekana ja kumpi tokana. Mutta aina kun neiti meni ekana niin hirveästi kehuja ja opetin käskyä "eteen". Etenkin jos vähänkin veti valjailla niin vielä enemmän kehuja. Alamäet oli Genasta hirveitä, siinä etenkin tyttöö rupes jänskättää ja hakeutu edestä pois, vaikka en päälle ollut menossakaan. Pikku lenkin jälkeen sitten paljon kehuja ja leikitystä. Sekä palkaksi myös pikku lenkki metikössä.

Vauhti ei siis ollut meillä päätä huimaavaa, mutta eiköhän me joskus vielä liikuta vähän kovempaa. Voitte vain kuvitella mikä on lopputulos kun sukset olleet 4-6vuotta autotallissa käyttämättöminä ja yks kaks otan ne sieltä esille...noh luistoa ei ollut lainkaan. Hikihän siinä tuli kun niitä lykki kilsan eteenpäin. Luistelusta voinut edes haaveilla. Teinkin päätöksen että kun alemyynnit alkaa niin tämä ostaa uudet sukset (luistelu) jos vain nyt tuosta hiihdosta neidin kanssa jotain tulee. Vois nimittäin olla hauska harrastus näin talvis aikaa. Kesällä vermeitä voin käyttää juoksuun.

Moinen puraisu kävi kun 19.1.2010 saatiin kaupungilta ilmoitus että ensimmäisen kerran otetaan kokeiluun että koiravaljakoille ja hiihtäjille annetaan latuaikaa yhdeltä ladulta kahtena iltana viikossa. Itse samantien mukana että pitäähän sitä kokeilla. Ja harrastushan ei kato tässä koiran kokoa. Tottakai vauhti ei ole samaa tai vetokyky, mutta ei myö kisata meinata vaan urheilla yhdessä. Kun kävin Imatralta ostaa eilen vermeitä niin myyjä kertoi että viitisen vuotta sitten oli siellä ollut koirahiihtokisat, yksi pari siellä oli ollut mäyräkoira/pyöreämpi tyttö. Ehkä siis emme ole yhtään sen kummoisempi pari ladulla:) Tänään kävimme ihan mettätiellä kokeilee missä ei liikennettä kuin tosi harvoin.Ladulle sitten kun homma edes vähän hanskassa ja sukset luistais.

Että tälläistä tällä kertaa...

neiti ei voi ymmärtää miten moiset päällä voisi poserata...ärsyttää..

Voi luoja näitä pakkasia. Joko lähes -20 tai reilu -20... Ei tää ole enää yhtään kivaa. Talvi saa olla talvi, mutta minä en siedä näin kylmiä kelejä. Yritettävä vain harrastaa kerrospukeitumista, kestettävä sekä toivottava lämpimämpää.

Agia ollaan tällä viikolla käyty ma, ke ja to treenamassa vähäsen. Ei pitkiä tai hengästyttäviä treenejä kun pakkanen ollut sen -20, mutta keskitytty nyt toden teolla keppeihin. Ja ma oli ilon päivä niiden suhteen. Olemme päässeet eroon verkoista!!!  Nyt sitten treenattu ilman verkkoja. Virheitä tulee vielä herkästi, ite en saa lainkaan häiritä tai muuttaa käytöstäni pujottelun aikana. Löytää sisäänmenon parhaiten itse, jos menen sörkkii tai näyttää, menee väärästä kohtaa. Mutta enemmän puhtaita suorituksia saatu selvästi kuin epäonnistumisia. Nyt vain treenataan ja treenataan pujottelua varmemmaksi, ehkä ne maaliskuun kisat onkin ok tavoite.

Itselläni pentukuume todella pahaksi äitynyt, saakutin äijän käppänä ei vain ole antanut ajatukselle siunausta. Gena kuulemma hälle riittää ja hänestä Genassa tarpeeksi "pentua". Noh, pieni eriävä kommentti tuli sit minun suunnasta, Gena todellakaan enää pentu ole, johan sen 2v synttärit lähenee kovaa vauhtia (7.3). Eihän tuo ukko ollut Genan hommaamisestakaan kovin innoissaan aluksi, nyt on niin lutuinen ja ihana jne... Joko väsytys taktiikkaa tai odotellaan vielä...

Illalla (22.1) mentiin koko perhe saunaan yhdessä, Genakin lähti mukaan pitkästä aikaa :) Ja hyvin viihtyi lauteilla taas. Sen jälkeen ei ollutkaan enää niin kivaa kun äiskä päätti pestä pikkuisen. Neiti kun tuolla tallilla möyryää, mukava pestä neiti välillä. Viimeeksi varmaan kesällä/alku syksystä vettä näytetty. Kuivauksen jälkeen nyt sitten neiti onkin säkkituolissa kiehnänny, örissy ja tuhissu. Ärsyy....

Viikonloppuna suuntasimme koko konkkaronkka Korialle viettämään viikonloppua. Työparini oli kutsunut meidät illanviettoon. Antti sai laittaa heidän atk kamasa kuntoon ja vastapalvelukseksi saimme juomat, ruoat, majoituksen ja saunotuksen. Ei hullumpaa!!

Gena lähti innoissaan matkaan. Oli aluksi tottakain todella tohkeissaan ja ravaili ympäri asuntoa. Kaikki paikat piti tutkia moneen otteeseen. Lepääminen ei oikein onnistunut kun jokaista liikettä piti vahtia. Gena sai myös tehdä tuttavuutta työparini 1v tytön kanssa. Yhdessä sitten konttailivat menemään. Gena oli aluksi vähän varauillaan, mutta rohkeni sitten tekemään tuttavuutta nuuhkien ja varovasti kuonolla tökkien. Fanny ku sanoi "eijjj" niin Gena poistui heti. Ymmärsi ettei toinen tykännyt liian läheisestä tuttavuudesta, mutta aina välillä piti uudestaan kokeilla josko nyt. Gena sai paljon kehuja rauhallisuudestaan. Välillä sitä vain ihmettelen miten se osaa olla niin kahdella eri vaihteella. Illalla rupesi sitten rauhoittuu levolle, mutta rock bandia kun ruvettiin soittaa, Gena rupesi ihmettelee ja ei tiennyt miten päin olisi. Nukkumaan asetteluun meni hetki, kunnes teki miun kassista pedin itselleen.

Genakin sai uuden nimityksen reissussa. Fanny kun näki Genan ensi kerran kun tultiin sisälle. Suusta pääsi sana "rakki". Ja että myö kaikki revettiin. xD Toisella vielä vähän sanavaraston rakennus kesken. Mutta taisi neiti silti Genasta tykätä, koska kun olimme lähteneet ja neiti käynyt päikkäreillä, Fanny oli konttaillut pitkin lattioita sanoen "vufh, vufh". Toinen oli pitkään etsinyt Genaa.

Viikonlopusta selvinneinä, eilen suunnattiin agihallille kun pakkanen näytti jopa -9, vähän edes laskenut. Ajattelin että jotain rataa ja sitten tehokasta keppitreeniä. Sainkin väsättyä oikein kivan radan pätkän. Tais 16 estettä siihen eksyä (rengas, A, puomi, keinu, kepit, putkix2, hypyt, pituus), vain pussi ja muuri taisi jäädä matkasta. Hyvin sain erilaisia käännöksiä yms mahdutettua mukaan. Rengas toimi taas ja keinu ihan ok. Keppien kanssa teho treeniä. Neljällä verkolla ekana radan yhteydessä, sit kokeiltiin kolmella josko muistaisi mitä viimeeksi treenattiin. Muisti, ja meni täysin virheittä!!!! Sitten eikun yksi verkko pois ja kokeiltiin enää vain että päissä oli yhdet. Ja tulos oli virheetöntä pujottelua edes takaisin!! Tuo koira on aivan mahtava!! Kokeilin radan osana ja toimi silloinkin. Siihen oli mielettömän hyvä jättää, ensi kerralla sitten jatketaan ja pyritään verkoista pois....kisat häämöttävät jo lähellä

Tänään sitten ohjattuihin treeneihin, uusi treenin vetäjä nyt kun vaihduttiin kilpailemaan aikoviksi-ryhmäksi. Avoinmielin kokeilemaan ja ideat irti!

Vuosi on vaihtunut ja pakkasia riittää. Hyvin paukkuu yli -15 pakkaset jo monetta viikkoa. Lunta onneksi edes maassa reilusti ja minun puolestani ei enempää tarvitse tullakaan.

Tänään aamulla Genan kanssa saatiin vieraita kotia. Taavi ja Juuli tulivat tunnin visiitille. Koirat jätettiin ulos meuhkaamaan ja ihmiset lämmitteli sisällä. Välillä kun kävi touhuja katsomassa niin pihalta löytyi kaksi valkoista koiraa eikä vain yksi :) Kinokset saivat kyytiä, pientä kyntöä oli tapahtunut, mutta mikäs siinä. Genalla nyt enemmän pinta alaa touhuta eikä vain mennä pitkin polkuja joita ruvennut pihalla suosii.

Sitten Taavin lähdettyä katsoin kelloa jo totesin että ehtisin mätsäriin jos nyt lähtisin. Hetken pähkäilin ja päätin lähteä. Loppiais mätsäri keräsi oikein paljon porukkaa vaikka olikin pakkasta, onneksi oltiin parkkihallissa niin oli suhteellisen lämmin. Voisi sanoa että ilmoittautumisessa oli ruuhkan poikasta. Genan kanssa mentiin Eliitti ryhmään kun ERI ollaan saavutettu virallisista. Noh, sen jo vähän tiesi kuinka siinä käy. Neiti minusta esitti liikkeet nyt paremmin kuin Messarissa ja tönötys luonnistui, mutta tulos oli vain sininen, ei sijoitusta. Mutta neiti ainakin oli paikalla into pinkeänä, koiralla ainakin oli hauskaa :)

Paikalla myös törmättiin Joutsenossa asuvaan Mimmi-Gööttiin. Sandra-Göötti oli jäänyt kotia. Kova tyttö puhumaan, mutta hyvin hellyyttävä pentunen :) Genan mielestä jopa rapsuttaja oli Mimmiä mielenkiintoisempi, mutta pientä leikkiä saivat aikaiseksi.

Agilityssa sen verran edetty että nyt sitten ollaan kilpailemaan aikovissa -ryhmässä. Uusi ohjaaja aloittaa huomenna, mutta meiltä jää väliin minun töiden takia. Pitää yrittää joku päivä mennä itsekseen jos pakkaset vähän antaisi periksi.

Joulu on sitte takanapäin jo. Syöty on ja nautittu. Genakin pääsi mukaan osingoille. Aattona tottakain neiti sai oman jouluateriansa; kinkun, porkkanoiden ja maksalaatikon muodossa. Ja tietysti neiti sai omat lahjansa itse aukoa. Voi että sitä silppua ja repimisen iloa. Ja sitä innokkuutta kunn lahjan kimppuun pääsi lopulta. Meillä oli ensimmäisen kerran kuusi sisällä kun nyt sille oli tilaa ja saatiin ilmaiseksi. Neiti oli aluksi hyvin innoissaan ja tutki innokkaasti. Mietin että mitähän siitä tulee kun koristelen sen. Uskaliaasti laitoin koristeita ala oksillekin, ja neiti yllätti. Palloja pari kertaa nenullaan tökkinyt, muuten saaneet täysin olla rauhassa. Kuusen alla huovalla ollut mukava köllötellä.

Lunta saatiin sitten jouluksi ja joulun aikana oikein urakalla. Neiti saakin nyt sitten harrastaa omalla pihalla oikeaa aropupu loikkimista hangessa. Mutta kyllä tuo on niin onneissaan ollut taas valkeasta höttyvästä maassa.

Tänään (27.12) sitten aamulla töistä ja päiväunien jälkeen suunta neidin kanssa kohti seuran agility hallia, ja johan miulla oli vatsapuruja oikein kunnolla. Pakkasta -12 joten lämmittelystä yms piti kunnolla huolehtia. Kovien pakkasten takia meillä nyt ollut järkyttävä 2viikon treenitauko, joten senkin jo puolesta pelkäsin kuinka meille käy agi radalla kun neiti varmaan ratkeaa liitoksistaan. Osallistuttiin siis oman seuran epiksiin, mini mölleihin. Anne Topra oli soveltanut jotain valmista rataa ja tehnyt meille 13 esteen urakan, koostuen 5 hypyistä, 4 putkesta, pituudesta, muurista, puomista ja A-esteestä. Gena yllättävän hyvin malttoi lähdössä, kerran sain komentaa pysyy paikoillaan, pääsin aloittaa sieltä mistä olin ajatellukin, toiselta esteeltä. Genalla oli vauhti päällä, hienosti irtosi putkille itse. Kontakteilla otin varman päälle kunnolla, pistin hetkeksi odottamaan niin A:lla kuin puomilla. Suoritettiin rata hienosti puhtaasti, aika -14.74 ja sijoituttiin 4. Olisi varmaan ollut mahiksia pallille jos en olisi kontakteja varmistellut, mutta minulla oli tavoitteena vain puhdas rata ja kokemuksen hakeminen kisa tilanteesta (mikä molemmille oli ihan uutta). Joten tämä voi olla neidistään rinta rottingilla!!

Genan tönötys PMV-09 (c)Saana Mäkelä

Takana on nyt Messari viikonloppu. Ja pakkaset paukkuu oikein komiasti tällä hetkellä ympäri Suomen maata. Hyrrr...

La aamuna oli oikein ihana herätys jo ennen neljää. Koirien lastaus pakettiautoon ja matkaan lähdettiin. Suuntana Muhjärvi josta vielä lisää porukkaa kyytiin. Meitä oli sitten matkassa minä, Juuli ja Pilvi, sekä Gena, Taavi, Ilona ja Tinka. Oltiin onneksi ajoissa liikenteessä (perillä 8.30) niin löydettiin parkkipaikka kivuttomasti eikä osuttu vielä ruuhkaan. Häkeillekin löydettiin sopiva paikka sammarikehän laidalta. Itselläni oli aikaa gööttikehään joten otin levonkannalta. Genakin osasi nukkua häkissä sekä sylissäni. Nyt voin kerrankin antaa järjestäjille kiitosta ulkoilutuspaikasta. Meidän nirppanokkakin suostui tekemään hakkeen päälle tarpeensa, ei tarvinnut yrittää asfaltille saada toista tekemään.

Gööttikehä oli hallin toisessa päässä, joten Gena kuntoon häkkien luona ja käppäiltiin sitten oman kehän laidalle odottelee. Kiitos ruuhkien messarin luona niin kehät olivat myöhässä, oli pyydetty odottelee koirakoita. Gööttikehän laidalla oli oikein mukava tunnelma. Genakin innostui peuhaamaan Andyn kanssa kun Oilin kanssa rupateltiin. Kehä ei mennyt minusta oikein nappiin. Paikoillaan tönöttää nykyään todella hienosti, siinä ei moitteen sanaa. Mutta liikkeiden esitys oli ruosteessa, eikä messarissa ollu tilaa lämmitellä ennen kehää. Edisti koko ajan ja tuntu kiire olevan. Noh, saatiin EH4, ja siihen olin ihan tyytyväinen. Kirsille kiitos herkullisesta kakusta, Genakin sai nuolla lautasen.

Kuhan sammrikehät oli valmiit niin ostoskierros ja sen jälkeen katsomaan ryhmäkehiä, Geeban palkitsemista ja BIS kehää. Oli makeaa katseltavaa! Sitten aika majoittautua Hostelliin koko konkkaronkka ja unille. Koirat yllättivät meidät eivätkä ruvenneet ollenkaa nujuamaan ja leikkimään. Ymmärsivät kai että nyt levätään ja tilat aika ahtaat. Gena parkkasi paikan sänkyni alta ja sieltä sitten varoitus haukkua ja murinaa aluksi päästeli kun kuuli ääniä käytävästä, kunnes tajusi ruveta lepäämään ja jättää äänet omaan rauhaan.

Su aamuna kuudelta herätys ja suunta seitsemäksi messariin. Nyt saatiin auto todella lähelle ovea eikä ruuhkista tiedoa, häkeille sai oikein paikan valita kun tilaa oli. Genan kanssa taas monen monta tuntia odotusta. Lepäiltiin ja käytiin käppäilee ympäriinsä. Gööttejä oli su vähän vähemmän Bisterin arvosteltamana kuin eilen Söeborgin. Gena jatkoi samaa kuin eilen. Seisoa tökötti hienosti aloillaan, mutta liikkeissä toivomisen varaa. Tulos oli sitten H, eipä voi minkään. Kun sitten kotiapäin päästiin niin lumisade oli alkanut ja hermo oli mennä matkan aikana hissunkissun ajajiin.

Oli ihana tavata myös tuttuja muaalta päin Suomea. Hipun omistaja Maiju löysi minut lauantaina ja pitkät ajat turinoitiin, toivottavasti saadaan treffit aikaiseksi kuhan heidän joulupentu on saanut rokotukset kuntoon. Hippu on saamassa pikkusiskon siis, pikku pötkylän. Ja Saana oli paikalla molempina päivinä. Mukava oli häntäkin nähdä, Gena kuulemma muuttunut niin viime vuoden messarista. Kyllähän se pikkuneiti on jo paljon isommaksi kasvanut.

Genan kanssa tiedossa nyt näyttelytauko, ainakin pari kuukautta, ei näytä sopivia osuvan töiden lomassa. Ja agia tarkoitus ruveta jossain välissä kisamaankin ensi vuoden puolella.
Nyt sitten odottelen Saanalta ja Pilviltä kuvia Genasta

Talvi is here!! Lunta saatiin keskiviikkona maahan ja johan neiti oli siitä aivan innoissaan. Liitoksistaan ratkesi kun pihalle pääsi rellestää. Tänään sitten oikein ajan kanssa peuhattiin pihalla, vaikka tuota lunta ei nyt vielä kamalasti ole, mutta meille riitti. Lumi pöllysi ja jalispallokin sai kyytiä :) Ripustamani talipallot linnuille olivat myös Genasta hyvin mielenkiintoisia.

Gena päässyt nyt viikon sisällä tutustumaan kahteen pikku neitiin (ihmislapseen). Meillä kävi noin kuukauden ikäinen tyttönen vierailulla ja voi tuota Genan touhua. Toinen oli toukasta ihan ihmeissään. Yritti kamalasti tutkia mikä tuo outo kummajainen on. Ja taloa piti käydä tutkii aina välillä jos niitä olisi vaikka lisää piilossa jossain nurkassa tai eri kerroksissa. Ja voi ilmettä kun tyttö sai itkuparku kohtauksen. Gena näytti niin kummastuneelta moiseen meteliin. Käytiin Genan kanssa myös alkuviikolla minun työpaikallani pyörähtää taas kun palaveri oli. Siellä oli sitten kissakin paikalla sekä työparini 1v tyttönen. Kissa oli todella mielenkiintoinen, Genasta oli vain harmi ettei kissa ymmärtänyt Genan päälle ja halunnu leikkiä. Tyttö olikin paljon mielenkiintoisempi, vähän varaukselta lähestyen, mutta pusuja jaettiin.

Itsellä olisi nyt jonkin asteinen pentukuume, olisi niin ihanaa saada Genalle kaveri. Pittää nyt vain miettiä tarkkaan onko vielä sopiva aika toisella pötkylälle vai odotellaanko vielä. Mietiskellään vielä....

Agin treenaamista jatkettu, nyt jo kokeiltu 3 verkolle siirtymistä. Ei vielä varmaa menoa 3 verkolla, mutta oikeita toistoja jo saatiin. 4 verkolla pystytään menee jo radan osana kepit. Gena on ruvennut käymään pikkasen tulisilla hiilillä agitreeneissä, etenkin ohjatuissa. Paikoillaan pysymisestä yks kaks tullut ongelma. Ei malttaisi millään odottaa. Oltava vain nyt tarkkana ettei lähdetä liikkeelle ennen minun käskyä. Yksin treenatessa neiti on paljon paremmin kuulolla, tottakain innoissaan, mutta malttia on enemmän.

Nyt pakkailee loput tavarat kasseihin viikonloppua varten ja ajoissa jos pääsisi nukkumaan

Ja mihin ne lumet katosivat?? Vettä tullut jo varmaan pari viikkoa, rupeaa tämä kurapaska jo riittämään. Yöstä lähtien luvattu pakkasta taas. Sitten täällä itärajalla taidetaan luistella kunnes lunta saadaan taas kunnolla maahan. En edelleenkää ole talvi ihminen, mutta kurakelit ovat ne vihoviimeiset mitä minä kaipaan.

Gena on ruvennut tallilla kokeilee ikävällä tavalla rajoja, tai sitten vain seikkailu vietti iskenyt pahasti. Viikonloppuna sain huutaa sen tieltä pois, jonne oli seurannut tallinomistajan koiraa. Pieni pelko puserossa kun pilkko pimeää, asuinaluetta on ja liikennettä. Sanoin kakaralle että jos toistaa moisen niin narunpäässä saa olla taas jonkun aikaa tallilla kunnes muistaa missä liikkumisrajat menee. Noh, tänään sitten ensimmäisen kerran  neiti lähti yksin reissun päälle. Olin hevosen kanssa kentällä kun rupesin kuulee tuttua haukuntaa ihan väärästä suunnasta. Huutelin ja viheltelin Genaa, mutta ääni kuului samasta paikasta. Äkkiä hevonen toiselle ihmiselle valvottavaksi ja mie juoksin tielle. Siellä se haukkui jollekin ihmiselle tienlaidalla. Neiti pääsi sitten narun päähän kuten olin uhkaillut. Tarttee vähän aikaa pelätä pääseekö koira hengestään, onhan sillä heijastinliivi aina päällä kun tallilla ollaan, mutta eipä tuo auta jos ryntää suoraan auton eteen...

Agissa mennään eteenpäin koko ajan. Viime viikolla sain ohjatulla tunnilla todeta että on meilläkin edes joskus niitä huonompia päiviä. Vissiin eka kerta kun treenit ei ihan putkeen mennyt. Suvi pääsi takaisin maankamaralle jos olin edes vähän lähtenyt leijailee jo. Tehtävä ei edes ollut paha todellakaan. Yleensä tähän asti menty radat ekalla tai max kahdella yrittämällä. Nyt hinkattiin varmaan kymmenisen kertaa ekaa rataa ennenkuin saatiin läpi virheittä. Sain todeta sellaisen asian että Gena on astunut askeleen eteenpäin agility uralla. Vauhtia tullut sen verran ja silmää jo että minun hitaus rupeaa tekemään kohta ongelmia. Joko minulle lisää vauhtia jalkoihin tai/ja kaikista varmisteluista yritän pikku hiljaa päästä eroon jolloin minulla on enemmän aikaa siirtyä paikasta toiseen kun Gena suorittaa tehtävää. Jään monesti odottamaan koiraa ihan liikaa.

Maanantaina kävin itseni treenaa 15 esteen rataa, mielessäni ihan vain se että Suvi juoksee minkä jaloistaa pääsee ja pyrkii käskyttää ajoissa. Ihme kyllä niin homma toimi, päästiin radat puhtaasti läpi. En mielestäni ihan kamalasti ollut jäljessä. Otin myös radalle mukaan ekan kerran keinun enkä lainkaan avittanu/pehmentänyt liikettä/tärähdystä. Neiti meni hienosti jok kerta, vauhtia sen suorituksessa ei vielä ole, mutta pääasia on se että menee ja ettei ryntäile tai hypi alas. Itselläni on nyt tärkeintä saada kepit toimimaan. Niitä nyt tarkoitus itsenäisesti treenata paljon että saataisiin kaikki verkot pois viimein. Nyt ma päästiin siihen että 4 verkolla toimi hienosti. 3 kokeilin, mutta sitten neidillä meni sempalot sekaisin, joten treenasin keppejä sitten 4 verkolla hyppyjen välissä.

Ensi vuoden kalenteria olen paljon jo tutkaillut enkä tiedä miten repeäisin. On agi, näyttelyt, työt, hevoset, coudin koulukisat ja mites se vapaa aika?? Agin kisaaminen olisi tarkoitus aloittaa ensi vuonna, kuhan kepit saadaan siihen kuntoon että menee ilman verkkoja. Mutta eka startti on 27.12 oman seuran epiksissä, mennään möllikisaa kokeilee, kuhan neiti ei aloita juoksujaan joita nyt kolmisen kuukautta odoteltu. Ensi vuoden puolella on myös kasvattajan peruskurssi, jonne olen saanut paikan!